Sepsiläistä palloilua vuosikymmenet

Sepsiläisen palloilun alku ajoittuu miltei 50 vuotta aikaisemmaksi, kuin seuran nykyinen nimi Sepsi-78 ry. antaa ymmärtää.
Helmikuun 17. päivänä v. 1930 (maanantai-ilta) 13 palloilumiestä perustivat Seinäjoen Palloseuran, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi voimistelunopettaja Niilo Joutsenlahti ja sihteerinä Veli Kaakinen. Lajeina olivat jää- ja jalkapallo.

40- ja 50-luvut olivat jääpallon hallitsemia suomi- ja mestaruussarjakausia, mutta vähitellen jalkapallo vei voiton, ja vuoden 1966 jälkeen seura on keskittänyt voimansa jalkapalloon. 1970-luku oli valtaosin uuden I divisioonan kautta, ja kymmenluku huipentui v. 1979 syksyn karsintojen kautta nousuun mestaruussarjaan, jossa Sepsi pelasi kolme kautta.

Hallitsematon kasvuvauhti ja talouden romahdus pakottivat muuttamaan SePS-nimen Sepsi-78:aan, mutta se ei lamaannuttanut sepsiläistä henkeä, jonka ilmentymänä lukuisat sepsiläispalloilijat ovat edustaneet maatamme useissa maajoukkueissa vuosien kuluessa. Lisäksi seura pelasi kaksi kertaa Suomen Cupin loppuottelussa Olympiastanionilla häviten v. -73 Lahden Reippaalle 0-1 Mauno "Jarin isä" Litmasen maalilla ja Valkeakosken Hakalle 1-3 v. -79. Viking-Cupin loppuottelussa v. -74 SePS hävisi HJK:lle 0-1. Suomen mestaruuden seura saavutti v. -82 hallijalkapallossa, kun HJK kaatui loppuottelussa 3-1.

Uutteria seuratyöntekijöitä seuralla on ollut runsaasti. Erikseen on mainittava Aarne Rosenlund, s. 1926, joka oli useita vuosia puheenjohtajana, on nykyisin kunniapuheenjohtaja, ja Kalle Jaskari, s. 1937, joka vuositolkulla valmensi sepsiläisiä edustusjoukkueita ja osallistui myös maajoukkuevalmennukseen.

Kuuluisin sepsiläinen lienee unkarilainen Ferenc Bene (1945-2006), Tokion olympiakisojen maalikuningas.

21.6.2006 Kauko Salo